Totuus Dragsvikista (minun versioni)

Listaan tässä ensin oikeuskanslerin päätöksestä kohdat (omilla lihavoinneilla), johon johtopäätökseni (alempana) perustan:

 

Puolustusministeriön lausunnosta, kansliapäällikkö Arto Räty:

”Joukko-osastoja käsiteltiin ensimmäisen kerran nimillä ja paikkakunnittain seminaarissa 26.10.2011. Puolustusvoimien esityksessä esitettiin viiden joukko-osaston (Lentosotakoulu,Pohjois-Karjalan Prikaati, Keski-Suomen Rykmentti, Ilmavoimien Teknillinen Koulu ja Hämeen Rykmentti) ja yhden joukkoyksikön (Kotkan Rannikkopataljoona) lakkauttamista sekä kahdeksan joukko-osaston yhdistämistä neljäksi toiminnallisesti tehokkaammaksi kokonaisuudeksi.”

Esittelykuvissa oli Uudenmaan Prikaatin osalta merkintä sen siirtämisestä Upinniemeen vuoden 2017 loppuun mennessä. Pääesikunnalle oli jo aiemmin välitetty puolustusministeriönkansliapäällikön ja virkamiesjohdon kautta puolustusministerin tahtotilan mukainen ohjaus,jonka mukaan puolustusvoimauudistuksen tarkastelu tuli rajata vain tämän hallituskauden alaisiin ratkaisuihin. Tämän linjauksen taustalla oli hallitusohjelmassa oleva vain vuoteen 2015 ulottuva ohjaus. Ilman suunnittelukehyksiä ja tulevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksia ei haluttu lähteä arvioimaan muutostarpeita hallituskauden jälkeisenä aikana. Samalla ministeriössä haluttiin varmistua siitä, että puolustusvoimat varmasti hoitaa nyt sovitun kustannustason laskun hallituskauden aikana eikä siirrä tarvittavia leikkauksia hallituskauden jälkeiseen aikaan. Seminaarin aikana puolustusvoimain komentaja totesikin edellä mainittuun liittyen, että Uudenmaan Prikaatin siirtämiseen liittyvä merkintä tulee poistaa hänen aiemmin antamansa ohjauksen mukaisesti.”

 

Puolustusvoimien näkemys samasta asiasta, Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen ja Pääesikunnan päällikkö Juha Rannikko:

”Uudenmaan Prikaatin asema on ollut esillä jo ennen puolustusvoimauudistuksen suunnitteluamerivoimien sisäisessä uudistussuunnittelussa. Puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvaiheessa Uudenmaan Prikaatin asemaa on tarkasteltu kuten kaikkia muitakin puolustusvoimien hallintoyksiköitä. Oman erityispiirteensä asiaan on tuonut hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaanruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämänvuoksi Pääesikunnassa on todettu asian olevan poliittinen kysymys ja uudistuksen jatkovalmistelua varten tulkinta tuli saada puolustusministeriltä tai hänen valtuuttamaltaan taholta. Lisäksiasiassa on perehdytty erityisesti lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin (kielilaki ja hallintolaki).

[…]

Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen uudistamista käsiteltiin puolustusvoimain komentajan ja puolustusministerin välisessä seminaarissa 26.10.2011. Tilaisuuden ennakkomateriaalinatoimitettiin puolustusministeriölle puolustushaarojen rauhan ajan joukko-osastorakennetta kä-sittelevä muistio 20.10.2011. Mainitussa muistiossa sekä seminaarissa pidetyssä puolustusvoimien esittelyssä Uudenmaan Prikaati oli mukana niiden hallintoyksiköiden joukossa, joidenasemaan oli tarkoitus tehdä muutoksia. Seminaarin yhteydessä puolustusministeri Wallin kuitenkin ohjasi puolustusvoimia niin, että Uudenmaan Prikaati jätettiin pois lopullisesta puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallista. Lisäksi puolustusministeriön virkamiesjohto on valmistelun aikana antanut puolustusvoimien ja Pääesikunnan johdolle tietoa, joka on tulkittu ohjaukseksi ja jossa on annettu ymmärtää puolustusministerin tahtovan, että Uudenmaan Prikaatinasemaan ja sijoituspaikkaan ei tule tehdä muutoksia nykytilanteeseen nähden. Puolustusministeri ei ole ottanut kantaa Uudenmaan Prikaatin asemaan valmistelua aloitettaessa.”

 

… ja johtopäätökset: 

1) Mitään Dragsvikin ja Kontiolahden välistä vastakkainasettelua ei ole ollut. Pohjois-Karjalan Prikaati oli tämän hallituskauden aikana lakkautettavien joukoissa heti ensimmäisesta seminaarista (26.10.2011) lähtien kun Dragsvikin suunnitellut muutokset olisivat sijoittuneet (viimeistään) vuodelle 2017.

2) Mitään Dragsvikin ja Kauhavan välistä vastakkainasettelua ei ollut samoilla perusteilla kuin yllä.

3) Puheloisen ja Rannikon lausunnosta käy ilmi, että Uudenmaan Prikaatin erityistarkasteluun joutuminen johtuu hallitusohjelman kirjauksesta (<== TÄMÄ ON KIELIPOLITIIKKAA!), jonka mukaan ruotsinkielinen varusmieskoulutus on turvattava lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 

4) Carl Haglundin ja Jan-Erik Enestamin ulostuloista on voinut päätellä, että on todennäköistä, että Rkpn mielestä tämä hallitusohjelman kielipoliittinen kirjaus tarkoitti nimenomaan Uudenmaan Prikaatin säilyttämistä sellaisena kuin se tällä hetkellä on.

Turun Sanomissa: ”Enestamin mukaan Dragsvikin nimeä ei kirjoitettu paperille, mutta sen säästäminen tulevassa uudistuksessa ei jäänyt epäselväksi yhdellekään hallituspuolueelle.”

5) Ministeri Wallinia on syytetty puolin ja toisin eduskunnassa valehtelemisesta, ja ainakin yhdeksi perusteeksi on annettu alla oleva Pentti Oinosen ja Wallinin kyselytunnin vuoropuhelu:  

Pentti Oinonen/ps:  Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella on kunnan toiseksi suurin työnantaja. Kunta menettää varuskunnan lakkauttamisen myötä noin 500 työpaikkaa ja verotuloja noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Onkin käsittämätöntä, että valtio lakkautustoimillaan aiheuttaa suurtyöttömyyttä jo ennestään maan pahimmalle työttömyysalueelle.

Arvoisa puhemies! Ja nyt pääasiaan: Pohjois-Karjalassa, Ilomantsissa, käytiin sodan viimeiset ratkaisutaistelut, joissa vihollinen torjuttiin ja näin Suomen itsenäisyys säilytettiin. Kysyn teiltä, puolustusministeri Wallin: miltä luulette kotikonnuistaan taistelleista pohjoiskarjalaisista veteraaneista tällä hetkellä tuntuvan, kun 1 387:n taistelussa haavoittuneen ja 277 kuolleen aseveljen verellä (Puhemies koputtaa) taisteltu voitto ja kunnia hävitetään lopettamalla Pohjois-Karjalan Prikaati ja kielipoliittisin perustein säilytetään ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta, (Puhemies koputtaa) kun teidän valintanne, ministeri Wallin, olisi voinut olla toinenkin ja päinvastainen?

Puolustusministeri Stefan Wallin:  Arvoisa puhemies! Ei voi millään tavalla väheksyä niitä tuntemuksia, ajatuksia, reaktioita, mitä tämänkaltaiset päätökset herättävät alueellisesti ja paikallisesti. Melkein jokaisessa maakunnassa, kaupungissa, jossa on tai on ollut varuskunta, on erittäin vahva maanpuolustushenki, vahvat kytkökset nimenomaan siihen varuskuntaan. Se on aivan luonnollista, ja se on myöskin osa Suomen historiaa. Samalla täytyy muistaa, että viimeisten 10 vuoden aikana, runsaan 10 vuoden aikana, on lakkautettu Suomesta aika paljon jo varuskuntia, varikkoja, linnakkeita ym., joilla myöskin on ollut hyvinkin tärkeä asema, mutta ne ovat osa tätä rakennemuutosta.

On selvää, että kiltatoiminta, muun kaltainen toiminta, joka on ollut käynnissä näitten varuskuntien ja yksiköitten ympärillä, tulee jatkumaan ja sen pitää jatkua. Se on myöskin osa tätä maanpuolustushengen ylläpitämistä. Sen sijaan en pidä lainkaan sopivana sitä, että näitä kielipoliittisia asioita kytketään tähän päätökseen. (Välihuutoja – Puhemies koputtaa) Huomaan, että oli medioissa edustaja Niinistön sanoin ”epävarma ja vahvistamaton tieto” siitä, että ministeri on saanut valita Pohjois-Karjalan Prikaatin tai Dragsvikin välillä. Voin yksiselitteisesti ilmoittaa, että tällaista vastakkainasettelua ei missään vaiheessa ollut.”

6) Kun nyt otetaan huomioon se, että Wallin uskoakseni oli sitä mieltä, että Uudenmaan Prikaatista oli sovittu jo hallitusohjelmassa niin minun oma tulkintani tästä vuoropuhelusta on, että Oinonen ja Wallin puhuivat ristiin: Wallin vastasi siihen kysymykseen, että onko hän ministerinä tehnyt kielipoliittisen valinnan Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Dragsvikin välillä, ja vastaus siihen oli tietysti (sekä hänen itsensä, että oikeuskanslerin päätöksen näkemysten mukaan) ”ei” koska kielipoliittinen valinta oli tehty jo hallitusohjelmassa, ja ministerinä hän vastasi vain sen toteuttamisesta.

7) Pyyhkeet Wallinille siitä, ettei hän osanut selvemmin kertoa, että päätökseen tietysti littyi kielipolitiikkaa, mutta tämä päätös oli jo (oletan, että hänen mielestään) tehty kun hallitukseen menosta sovittiin.

8) Isot pyyhkeet eri puolueiden kansanedustajille, jotka populistisesti haluavat nostattaa tähän liittyen ihmisiä barrikaadeille. Pääsette lakkauttamaan (tai siirtämään) Dragsvikin aivan samassa aikataulussa kuin Puolustusvoimat oli  alunperinkin suunnitellut sen tekevänsä, kunhan te ensi eduskuntavaalien jälkeen saatte aikaiseksi hallituksen, joka näin haluaa. 

9) Vielä isommat pyyhkeet eri median edustajille (esim), jotka niin ikään populistisesti lietsovat suuttumista sen sijaan, että yrittäisivät ymmärtää ja löytää sitä totuutta.

LISÄYS 19.3: 

Rupesin katsomaan noita vanhoja Wallinin haastatteluita areenalta, ja tämä löytyi päivämäärällä 8.2.2012, eli juuri uudistuksen julkistamisen jälkeen: 

”Nyhetsreportern: Nå hur stor roll spelade språkpolitiken in här?

Wallin: Inte så stor roll som vissa vill göra gällande. Nylands brigads framtid gick att motivera med många objektiva skäl. Brigaden har en mycket profilerad roll inom marinen, den har nordiska samarbetet i bakfickan, Nordic Battle Groups. Det är också ett mycket kostnadseffektivt truppförband, antalet beväringar per antalet anställda är mycket gott, god koefficient, och dessutom har vi i både regeringsprogrammet och språklagen skrivningar som fungerar till brigadens förmån.”
http://areena.yle.fi/video/1328723563640

Vapaasti lyhennetysti suomennettu: Wallin: ”Kielipolitiikalla ei ollut niin isoa roolia kun jotkut väittävät. Uudenmaan Prikaatin tulevaisuutta pystyi motivoimaan monilla objektiivisilla perusteilla […] ja tämän lisäksi meillä on sekä hallitusohjelmassa, että kielilaissa merkintöjä, jotka puoltavat sitä.”

mikael
Sitoutumaton Sipoo

Pääosin symppistyyppi, joka pohtii paljon elämän tarkoitusta. Twitterissä @mlonnroth.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu